Vetoomuksen luovutukset ovat alkaneet

3894 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen ”Sanotaan SEIS uuden lain vesittämiselle – KYLLÄ vammaisten nuorten itsenäistymiselle”. Lämmin kiitos jokaiselle allekirjoittaneelle.

Vetoomus sulkeutui kesäkuun alussa ja vetoomuksen luovutukset ovat alkaneet. Ensimmäisenä luovutimme vetoomuksen allekirjoituksineen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle perjantaina 6.6.2025. Vetoomuksen vastaanotti hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen, joka edelleen luovuttaa vetoomuksen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsenille. Luovutustilaisuudessa Sally myös lupasi, vetoomus johtaa jatkotoimenpiteisiin – kiitos allekirjoittaneiden suuren määrän.

Mistä vetoomuksessa oli kyse?

Vuoden 2025 alussa tuli voimaan uusi vammaispalvelulaki. Lain tarkoitus on hyvä, mutta hyvinvointialueiden tapa tulkita uutta lakia mahdollistaa sen, että hyvinvointialueet laittavat rahan ihmisen edelle ja säästävät muuttamalla vammaisille ihmiselle tarkoitettuja erityisesti asumiseen liittyviä palveluita näennäispalveluiksi.  

Esimerkiksi jo itsenäisesti asuva kehitysvammainen nuori 

• saa hyvinvointialueen työntekijän istumaan sohvalle ja keskustelemaan kuulumisista sen sijaan, että hän saa selkeää ohjausta ruoanlaiton opetteluun.  

• joutuu osallistumaan opetukseen kodin ulkopuolella, osana ryhmätoimintaa, miten pestä pyykkiä. Vaikka oppiakseen itsenäisesti pesemään pyykkiä, hän tarvitsee ohjauksen ja mallintamisen omassa kotiympäristössään eri kommunikointikeinoja, kuten kuvatukea, käyttäen. 

Kehitysvammaisen ihmisen paras apuväline on toinen ihminen. Kun ihminen saa vammaisuuden erityistarpeita ymmärtävää tukea omassa kotiympäristössään, hän voi itsenäistyä omannäköiseen elämään. Useimmiten myös yhteiskunta säästää, sillä oikea tuki oikeaan aikaan vähentää raskaiden massapalveluiden tarvetta.

Ja vielä tarkemmin

Uusi vammaispalvelulaki yhdistää palveluiden osalta aiemman vammaispalvelulain ja kehitysvammalain. Vammaispalveluiden sisällöt ja toteuttamistavat uudistuvat. 
 
Lain tarkoituksena on sen 1 §:n mukaan:  
1) toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä;   
2) tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista;   
3) turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. 
 
Uuden vammaispalvelulain tarkoitus on hyvä, mutta se sisältää ongelmallisia kohtia erityisesti soveltamisalan kohdalla. Tämä tarkoittaa, että jatkossa kaikki ne ihmiset, jotka saivat aiemman vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisia palveluita, eivät välttämättä enää kuulu uuden vammaispalvelulain soveltamisalan piirin. Näin ollen heille saatetaan tarjota sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita. 
 
Lähtökohtaisesti sosiaalihuoltolain tarkoituksena on ylläpitää hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä vähentää eriarvoisuutta, kun taas vammaispalvelulaki keskittyy nimenomaan YK:n vammaissopimuksen turvaamiin oikeuksiin, kuten osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Esimerkiksi vammaisten ihmisten asumisen palveluiden ja asumiseen liittyvien oikeuksien toteuttaminen vaatii sellaista erityisosaamista, jota sosiaalihuoltolain mukaisissa asumisen palveluissa ei yleensä ole. Lisäksi sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat määrärahasidonnaisia eikä siten palveluja pystytä tarjoamaan kaikille niitä tarvitseville. 
 
Näin ollen pahimmillaan ollaan tilanteessa, jossa kehitysvammainen ihminen saa hänen tarpeeseensa sopimatonta sosiaalihuoltolain mukaista palvelua. Lisäksi määrärahojen ollessa lopussa, tämäkin palvelu voidaan evätä. Vammaispalvelulakiin perustuvat palvelut taas pitää lain mukaan tarjota asiakkailla hyvinvointialueen taloustilanteessa riippumatta. 
 
Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n vammaissopimusta. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa kehitysvammainen ihminen ei saa hänen yhdenvertaisuuttaan, osallisuuttaan ja itsenäistymistään edistäviä palveluja.